maanantai 8. marraskuuta 2010

Märta Tikkanen: Emma ja Uno.Tammi 2010.


Märta Tikkanen on suomenruotsalainen kirjailija, joka on aiemmin toiminut pitkään Arbiksen, Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston rehtorina. Hänet tunnetaan kirjailijana, joka on käsitellyt erityisesti naisen asemaa kirjoissaan, esim. Vuosisadan rakkaustarina –runokokoelmassaan.

Nyt ilmestyneeseen kirjaansa Märta Tikkanen on kerännyt aineksia omasta sukuhistoriastaan, hän kertoo isovanhempiensa tarinan. Aineistoa hän on saanut kirjeistä ja muista dokumentteista, joita sukulaiset ovat kirjoitelleet toisilleen.

Emma on varakkaan suurtilallisen tytär Espoosta. Hän rakastuu itseään 8 vuotta vanhempaan Unoon, joka toimii Finnsin kansanopiston rehtorina. Häitä vietetään, mutta onnellista ei avioliitosta tule. Perheeseen syntyy kuusi lasta vuoden välein, kaikki eri paikkakunnilla.

Uno ajaa valistuksen ja kansansivistyksen asiaa. Hän näyttäytyy itsekeskeisenä ja röyhkeänä toisaalta karismaattisena miehenä, joka lumoaa ihmisiä puhelahjoillaan, mutta joka ei hoida perheenisän velvollisuuksiaan. Perhe muutta Ruotsissa paikastaa toiseen, kunnes Emma kuudetta lasta odottaessan palaa takaisin isänsä luoksen. Avioliitto käytännössä päättyy tähän.

Uno jatkaa valistustyötään, kansanopistokurssien pitämistä eri puolilla Ruotsia ja myös Norjassa. ”Pikku Emman kotosalla tulisi ymmärtää että Unolla ei ole aikaa hänelle ja perheelle, jotka ovat päätyneet taustalle, etusijan täyttää lattiasta kattoon Unon pyrkimys suoda nuorisolle sivistystä ja korkeita ihanteita.”

Emma vakuuttaan kirjeissään rakkautta ja odottaa että päästäisiin yhdessä asumaan. Mutta kun Uno lopulta muuttaa takaisin Suomeen, pariskunta eroaa Emman haettua avioeroa. Eron syy ei kirjassa selviä, sitä kirjailija vain pohdiskelee.

Kirjan keskiössä on Emman selviytyminen kuuden lapsen yksinhuoltajana. Varakas isä on hyvä turva, mutta ikuinen rahapula ja riipuvuus muiden hyväntahtoisuudesta ahdistavat häntä. Kun lapset kasvavat Emma muuttaa Helsinkiin, pitää lastentarhaa ja saa tuloja myös opiskelijakortteerin pidosta. Lapset ovat lahjakkaita, pärjäävät hyvin koulussa ja elämässä. Sukuyhteys on tärkeä.

Naisasia on esillä myös tässä Tikkasen kirjassa: nainen pärjää ja hoitaa perheen. Kirja ei ole kuitenkaan musta-valkoinen asetelmaltaan. Kirjalija ymmärtää myös Unoa.

Kirja valaisee kiinnostavasti aikaa, jolloin kansanvalistusaate oli syntymässä. Aikaa, jolloin muutamat intomieliset ihmiset heräsivät siihen tietoisuuteen, että kansaa täytyy valistaa. Esille tulevat ristiriidat, joita uusi aate kohtasi mm. suhteessa kirkkoon. Kansanopistokurssien pohjalle syntyivät myös Suomessa työväenopistot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti